Maukkaimmat maistelut

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Käsityöläisolut vol. I: Panimo Hiisi - Loviatar Rye Wine

Womp, Womp. Yleisön räiskyvästä yhteydenottomäärästä päättelin, että käsityöläisoluiden sarjan avaa Hiiden Loviatar. Etiketissä räjähtää varsin kuumottavan oloinen korppirouva kallomaisen tyhjällä katseella tuijottaen. Voi pojat, mihin tässä raukka viel' joutuu.

Panimo Hiisi on aina kiehtonut minua olutvalikoimallaan. Jyväskylän syrjässä majaileva Hiisi on perustettu vuonna 2013, eli varsin tuore tulokas tähän olutbuumiin. Hienosti kalevalamaista runoutta soveltaen Hiisi on potkinut maailmalle melko mystisen oloisen olutkatraan. Löytyy muun muassa Iku-Turso, Hippa ja Kyyttö joista jokainen on toinen toistaan erikoisempia. Aiemmin olen maistanut vain Aarni Ruis IPAa, mikä oli mitä mainioin makuelämys!

Mutta nyt loppuu se etiketissä kuumottelu! Lasiin siitä, Loviatar!


Näin tarinoi etiketti: "Noita vipusenvoimainen, rautarukkasilla rakentava. Synnystänsä rummuteltu, vasaraksi vainotuksi - pirun polkuun paneteltu, pahan perkeeks pohjolasta."
 "Nauti hieman viilennettynä, sellaisenaan tai hyvän stiltonin kera. Ja Verjnuarmun Muanpiällisen Helevetin." Voe tokkiisa, sennii riähkä! Nyt kyllä vanahan Savolaesen kivisyön lämpijjää ku oekeen neuvottaan kotjseuvvun mussiikkia kuuntelemmaan! No, ee kun levy rallattammaan siis.

Krhm, jos nyt kuitennii ihan kansankielellä jatkais. Loviatar on kyllä tukevahkon oloista "Ruisviiniä". Ruis tulee hyvin esiin jo tuoksussa happamalla pistävyydellään. Makupuolella se meinaa jäädä vähän 10,5% alkoholin alle, mutta kyllä se sieltä nousee jälkikäteen. Muina makuina Verjnuarmun tahtiin ryskää luumuinen hedelmäisyys ja suklaisa pähkinäisyys. Lämmetessään Loviatar saa vähän sahtimaisia vivahteita, hassua.

Panimo Hiisin Loviatar on kyyllä sitä ihteesä, niinsanotusti. Erikoisen makuista olutta, jossa on jotain muinaissuomalaista tunnelmaa. Tätä siemailee mielellään samalla kun savolainen metalli pauhaa kajauttimista. Musiikin saa toki jokainen valita itse, jos ei "synkee tuomionpäevän soetanta" uppoa.

Harmillisen harvoin Hiisin oluita eksyy tänne pohjoisemmaksi, mutta onneksi sitä saa silloin kun sitä on.
Suosittelen lämpimästi, stiltonilla tai ilman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti